Otsikon mukaisesti vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus rakentaa suorituskykyä ja on erityisesti paikallispuolustuksen näkökulmasta merkittävä toimija paikallisjoukkojen osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Aluetoimiston kannalta vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus ja sitä järjestävä Maanpuolustuskoulutusyhdistys ovat keskeisessä asemassa paikallisjoukkojen suorituskyvyn muodostumisessa. Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta säätelevään lakiin tehty muutos, ja lain kautta tarkentuneet toimintatavat eivät suinkaan pienentäneet MPK:n roolia reservin koulutuksessa, vaan rooli erityisesti yksilön sotilastaitojen kehittäjänä on jopa lisääntynyt. Alku on ollut luonnollisesti vielä hakemista ja toimintatapojen selkeyttämistä, jota Koronan tarjoamat rajoitteet eivät suinkaan ole helpottaneet, mutta vähitellen asiassa päästään täyteen vauhtiin, ja ainakin Heikkilän alueella on selkeä ja yhtenevä näkemys aluetoimiston ja MPK:n välillä siitä, miten toimintaa viedään eteenpäin.
Reservin suorituskyvyn luomiseksi kertausharjoitukset (KH) ovat luonnollisesti keskeisin ja kansan keskuudessa se tunnetuin elementti, joilla joukkojen osaamista kehitetään huippuunsa ja tehostetaan sotilaallisen maanpuolustuksen valmiuksia. Kertausharjoitusten järjestämisestä ja toimeenpanosta vastaa Puolustusvoimat ja niihin käsketään henkilöstöä sodan ajan joukkokokonaisuuksina, jolloin käsky harjoitukseen tulee oman sodan ajan sijoituksen perusteella. Kertausharjoitusvuorokaudet kohdentuvat pääosin liikkuvien operatiivisten joukkojen harjoituttamiseen ja paikallispuolustukselle jää näistä vuorokausista selkeästi pienempi osuus. Paikallisjoukkojen kertausharjoitusvuorokaudet joudutaan suunnittelemaan hyvinkin tarkasti ja kaikille paikallispataljoonan joukoille ei säännöllisesti kyetä harjoitusvuorokausia tarjoamaan.
Erityisesti paikallispuolustukseen jäävää KH vajetta paikataan Puolustusvoimien järjestämillä vapaaehtoisilla harjoituksilla (VEH). Harjoituksia järjestetään pääosin joukkokokonaisuuksina ja myös niihin kutsutaan henkilöstöä ensisijaisesti sodan ajan sijoitusten perusteella. VEH:a järjestetään luonnollisesti paikallisjoukkojen lisäksi myös operatiivisille joukoille. VEH:t järjestetään omana harjoituskokonaisuutenaan joko tilanteen mukaisina sovellettuina harjoituksina tai tehtäväkohtaisina harjoitteina matriisikoulutuksen periaatteella. VEH:a harjoitusvuorokausia käytetään paljon myös varsinaisiin kertausharjoituksiin valmistavina koulutustapahtumina.
Puolustusvoimien johtama ja järjestämä harjoitustoiminta keskittyy siis pääosin joukkojen ja joukkokokonaisuuksien harjoituttamiseen, ja näihin harjoituksiin kutsutaan henkilöstö sodan ajan sijoitukseen perustuen. Koska Puolustusvoimien resurssit eivät pelkästään riitä tarvittavien sotilaan yksilötaitojen, osaamisen ja suorituskyvyn muodostamiseksi, niin erittäin merkittävänä osana joukkojen suorituskyvyn kehittämistä ja reserviläisen koulutuspolkua ovat MPK:n järjestämät sotilaallisia valmiuksia (SOTVA) palvelevat koulutustapahtumat. SOTVA koulutus toteutetaan MPK:n kursseina ja kurssien järjestämisestä vastaa MPK. Puolustusvoimien tehtävä on ohjata ja valvoa kurssien toimeenpanoa. SOTVA kurssien sisältö perustuu Puolustusvoimien operatiivisista perusteista ja tarpeista johdetuin opetustavoitteisiin. Kurssit tähtäävät yksilön sotilastaitojen ja kokonaisvaltaisen toimintakyvyn kehittämiseen. Kursseilla luodaan, yksilön osaamisen kehittymisen kautta, perusta joukkokohtaisille harjoitteille ja henkilöiden sijoittamiselle oikeanlaisiin sodan ajan joukkokoonpanoihin. Kursseille voivat ilmoittautua VapeL:n 20§ mukaisesti kaikki 18 vuotta täyttäneet henkilöt riippumatta henkilön sodan ajan sijoituksesta tai sijoittamattomuudesta. Kursseille ilmoittaudutaan MPK:n ohjeistamalla tavalla. Aluetoimiston tehtävänä on ennen kurssin toimeenpanoa tarkastaa kurssin sisältö ja hyväksyä osallistujat sekä kurssin aikana tarkastaa / valvoa kurssin toteutusta. SOTVA kursseilla tukeudutaan Puolustusvoimien tiloihin ja alueisiin sekä materiaaliin, mutta koulutuksen toimeenpanosta vastaa MPK ja sen sitoutunut erittäin laadukas kouluttajahenkilöstö. Ilman tätä henkilöstöä reservin kokonaisvaltaisen koulutuksen järjestäminen olisi lähes mahdotonta. SOTVA kurssien kouluttajatehtävien lisäksi MPK:n kouluttajahenkilöstöä käytetään Puolustusvoimien järjestämien VEH:n kouluttajina. Lisäksi ainakin Lounais-Suomessa hyödynnetään reserviläiskouluttajien osaamista myös kertausharjoituksissa, ja esimerkiksi syksyn paikallispuolustusharjoituksessa yksiköillä on ammattisotilaiden lisäksi ainakin yksi reserviläiskouluttaja. Tavoitteena on entistä enemmän toteuttaa ajatusta, että reserviläinen kouluttaa mahdollisimman paljon reserviläistä.
Vapaaehtoiset ja toimintaan sitoutuneet reserviläiset ovat siis yksi puolustusjärjestelmämme kulmakivistä. Aktiiviset reserviläiset takaavat sotilaallisen suorituskyvyn kehittymisen osallistumalla harjoitustoimintaan varsinaisten kertausharjoitusten lisäksi vapaaehtoisuuteen perustuvissa harjoituksissa joko itse koulutettavina tai osassa harjoituksia kouluttajina. Sotilasarvoon ylentämisen perusteena VEH:n tai SOTVA:n harjoituspäivän arvo vastaa kertausharjoitusvuorokautta. Koska kertausharjoitusvuorokausien määrä on rajallinen, niin kannustan kaikkia sotilaallisen osaamisen kehittämisestä kiinnostuneita osallistumaan entistä aktiivisemmin niin vapaaehtoisiin harjoituksiin kuin erityisesti MPK:n järjestämille sotilaallisia valmiuksia kehittäville kursseille.
Aktiivista harjoitussyksyä
Everstiluutnantti Petteri Iitti
Toimistopäällikkö / L-SALTSTO