SODAN MUUTTUVAT MUODOT

”Valmiuslainsäädännössä pitää muistaa, että maailma muuttuu nopeasti ja uusia uhkia tulee.” Näin totesi Tuija Brax vastatessaan valmiuslakiin kohdistettuihin arvosteluihin koronakriisin hoitamisessa. Brax toimi oikeusministerinä Mari Kiviniemen hallituksessa vuonna 2011, jolloin nykyisestä valmiuslaista päätettiin.

Valmiuslakia vaativia tilanteita tarkasteltiin silloin kaikilta mahdollisilta näkökulmilta. Mutta sen enempää poliitikot kuin oikeusoppineetkaan eivät pystyneet kuvittelemaan nykyisenkaltaista tilannetta, jossa valmiuslakia joudutaan ensi kertaa soveltamaan.

Kun yhteiskunnan siviilisektoreita koskevassa valmiussuunnittelussa jäävät uudet uhat huomaamatta, vaikka niitä pohditaan parlamentaarisesti ja avointa kansalaiskeskustelua käyden, niin miten sotilaalliset uhkakuvat hyväksytään sellaisenaan pienen päättäjäryhmän julistuksella. Tällaisen johtopäätöksen voi tehdä Jouni Suistolan ja Heikki Tiilikaisen tuoreesta kirjasta UUSSOTA – VAIHTUVAT VOIMASUHTEET.

Tekijät kantavat huolta maamme turvallisuuspoliittisessa ympäristössä tapahtuneesta kehityksestä, joka ei näytä pelottavan sen enempää vastuullisia viranomaisia kuin kansalaisiakaan. Vilkkain keskustelu käydään Hornetien mukana poistuvan suorituskyvyn korvaamisesta välittämättä siitä, että torjuntahävittäjien merkitys aikamme sodissa on pudonnut olemattomiin.

UUSSOTA hylkää ajatuksen, että tuleva sota alkaisi samalla kaavalla kuin talvi- ja jatkosota. Silloinhan vihollisen pommikoneet hyökkäsivät yllättäen kaupunkejamme vastaan. Niitä torjumaan olisi tarvittu nopeita hävittäjiä. Nyt hävittäjät voidaan korvata halvemmalla ja tehokkaammalla tavalla eli ohjuksilla. Ajatuksen esittäjä on eversti Ahti Lappi, jonka kirjoitus löytyy myös julkaisusta.

Hybridi- ja informaatiosota ovat termejä, jotka toistuvat läpi kirjan. Niiden lisäksi digitalisaation ja tekoälyn vaikutus sodankäyntiin esitellään niin perusteellisesti, että lukija tulee varmasti vakuuttuneeksi nykyaikaisen sodan mielikuvituksellisista muodoista.

Kirjan sisältämä tietomäärä on mittava. Tekstiä on ollut selvästi liikaa suhteutettuna sivumäärään, johon se on ahdettu. Asiapaljouden selittää se, että tekijät ovat alansa huippuja. Jouni Suistola on historian tutkija, joka on toiminut 20 vuotta Kyproksella Lähi-Idän yliopiston kansainvälisten suhteiden professorina. Tiilikainen on puolestaan everstiluutnantti evp ja Ruotuväki-lehden taannoinen päätoimittaja, joka reserviin siirryttyään työskenteli Suomen Sotilaan päätoimittajana sekä Lähi-Idän yliopiston dosenttina.

UUSSOTA selvittää sodankäynnin periaatteet oppimestari Sunzistä lähtien. Se kelpaisi alan oppikirjaksi upseerin perustutkintoa suorittaville kadeteille, mikäli puolustushallinto tunnustaisi tosiasian, että varteenotettavia tutkijoita löytyy vakinaisen virkakunnan ulkopuoleltakin. Sotilaspoliittista informaatiota on niin runsaasti tarjolla, ettei asiantuntemus ole enää arvomerkeistä kiinni. Käsitys Suomea uhkaavista vaaroista on kenen tahansa asiasta kiinnostuneen saatavissa, todistavat tekijät.

Tuomo Hirvonen
evrstiluutnantti evp.