Kokonaisturvallisuudessa viestinnän merkitys rajussa kasvussa 2020-luvulla

Meillä monilla keski-ikään ehtineillä mielikuvat sodasta voivat perustua varusmiespalvelun oppeihin, vuosittaiseen Tuntemattoman sotilaan katseluun ja Rauli Virtasen raportein TV:n uutisissa. Vihollinen tulee tietystä suunnasta ja rajan yli… Samoin mediakuvassamme uutiset luetaan seuraavan päivän lehdestä tai tärkeät TV:n iltauutisista. Kriisitilanteissa päälliköt tulevat huomenna antamaan tilannekuvaa.

Maailma on rajussa muutoksessa ja meidän pitäisi myös päivittää kuvaamme tapahtumien myötä.

  • 2014 Ukraina opetti, ettei ”sota” alakaan rajalta eikä perinteisin asein. Sitä on valmisteltu jo kuukausia kansalaisten mielipiteisiin vaikuttamalla.
  • 2016 joulukuussa saatiin hetkessä yhdellä @ImatranUutiset ValeTwitter-tilillä koko maailma luulemaan, että suomalainen kapteeni ampui 3 venäläistä ravintolan eteen.
  • 2018 Turun puukotuksessa viranomaisilla oli tilanne hallussa muutamissa minuuteissa, mutta sosiaalisessa mediassa tilanne levisi ja kuohui päiviä käynnistäen syytöksiä ja vihapuheita puolin ja toisin
  • 2019 Porvoon poliisi-iskussa poliisi tiedotti säännöllisesti, muttei kertonut operatiivisesti tärkeitä asioita ja tästä johtuen somessa kuohui maahanmuuttaja- ja poliisivastaista viestintää.
  • ”Ikävästi asioita” tonkivia toimittajia kuten Jessikka Aroa ja Rebekka Härköstä maalitetaan. Poliiseja, tuomareita, poliitikkoja ym. joutuu vihapuheiden ja häirinnän kohteeksi. Monien virkamiesten ja merkittävien valtion koneiston – poliisi, puolustusvoimat, oikeuslaitos ym. – toimintaa mustamaalataan tavoitteena uskottavuuden ja suorituskyvyn lasku. Esim. Twitterissä Helsingin poliisin Ennalta estävän toiminnon johtaja ylikomisaario @JariTaponen kohdistuva someryöppy.
  • Toimijoina sometilejä, jotka pumppaavat yli 10.000 postausta vuodessa verkostoihin, joita moni yhteiskuntavastainen jakaa ja paisuttaa. Osalla profiileista ei ole muuta kuin suuntautunut toiminta.
  • Kansalaisten omat mediatoimistot kuvaavat kännykkäkameroilla onnettomuustilanteita reaaliaikaisesti nettiin. Tämä estää viranomaisten toimintaa, rikkoo uhrin yksityisyyttä, mahdollistaa tilanteen värittämisen, väärinymmärryksen ja samalla mahdollisuuden levittää verkkoon tietoja, jotka eivät ole lähelläkään totuutta.

Mitä näistä kaikista sitten meidän maanpuolustushenkisten ja sisäistä turvallisuutta arvostavien pitäisi oppia.

Asia voidaan tarkeastella monilta eri kulmilta ja tässä muutamia niistä.

Aktiivisuus uusissa medioissa eli

  • Olemalla läsnä sosiaalisen median eri kanavissa, koska nuoret ovat siellä ja rakentavat maailman kuvaansa sieltä. Jos Googlesta ei löydy, ei sitä ole olemassa – pitää osin paikkansa nykynuorten osalta.
  • Olemalla aktiivisia, jotta meitä järjestöinä ja organisaatioina opitaan tuntemaan sekä tietämään miten toimimme.
  • Olemalla aktiivisia ja luomalla luottamusta tekemisellämme. Kriisin syntyessä on vaikea luoda tyhjästä huomiota ja opettaa kansalaiset tietämään merkittävästä toiminnastamme – olemme auttamatta myöhässä.
  • Olemalla aktiivisia ja seurailemaan mitä eri medioissa tehdään ja toimintaan
  • Jakamalla positiivisia maltillisia yhteiskuntaa rakentavia juttuja – ei niitä, joissa yhteiskuntaa pyritään rikkomaan. Usein keskustelijalla ei ole edes omaa kokemusta asiasta.

Positiivisen toiminnan ja kuvan rakentamista

  • Julkaisemalla positiivisia toiminnallisia juttuja tekemisestämme – ei vain ”palkitsemispönötys”-kuvia – joka asiana on hyvä – mutta usein itse aktiivinen ja toiminnallinen kuvaus puuttuu. Se taas vetoaa nuoriin ja peruskansalaisiin rakentaen oikeanlaista positiivista kuvaa ja luottamusta.
  • Huumori ja pilke toiminnallisissa kuvauksissa lisää mielenkiintoa ja halua osallistua mukaan.

Medialukutaito

  • Aina kun luemme tai näemme jonkin oudon asia verkossa, kannattaa pysähtyä miettimään hetkeksi. Onko asia oikeasti näin vai haluaako joku värittää tai jopa kärjistää aihetta.
  • Vertaileva tiedon hankinta! Lue asia useammasta lähteestä ja huomaat selkeitä eroja samasta asiasta – kirjoittajilla on jokin tavoite painottaessaan asiaa. Mutta mikä on lähinnä totuutta!

Häirintä ja provokaatiot viestinnässä

  • Nykypäivänä some mahdollistaa ”kasvottoman” viestinnän. Tällöin on helppoa ja ”turvallista” kirjoittaa ja värittää viestiä, jopa valehdella ja maalittaa.
  • Usein keskusteluketjuissa on henkilöitä tai profiileja, jotka kilvan mollaavat aihetta tai jopa henkilöä. Saatat havaita myös keskusteluun liitettävän kokonaan aiheen ulkopuolelta olevaa kommentointia, jolla kiivaaseen keskusteluun yritetään tuoda ulkopuolinen ärsyke. Tällöin ratsastetaan vilkkaalla keskusteluryhmällä ja ohjataan aihetta häiriköijän tahtomaan suuntaan
  • Saman mantran toistamisella taas pyritään vaikuttamaan lukijaan – mitä useammin kuulet, sitä enemmän se alkaa alitajunnassa muuttua todeksi – todeksi – todeksi – todeksi…
  • Provokatiivisessa viestissä on usein iso osa aiemmin todeksi todettua lisäämässä uskottavuutta. Siihen lisätään värikkäästi ylilyötyä sisältöä vääristämään kohteen uskottavuutta. Puhutaan 60:40 säännöstä (60% totuus/40% väritys)
  • Totuuden osalla hyödynnetään aivojen hidasta aiempaan kokemaan vertaavaa osaa ja siten saavutetaan aiheen ”uskottavuus” johon lisätään impulsiivisella värityksellä valeuutista.
  • Toistojen käyttö ja monissa eri mediakanavissa samana aikaisesti syötettynä viesti alkaa tuntua todelta – olihan se jo tuolla ja tuolla…
  • Tähän voidaan lisätä vielä erilaiset medioiden avulla tapahtuvat kalastelut. Usein ne tuleva sähköpostilla ja vaikuttavat aidoilta. Yhteistä niissä on kiire toimia ja pyyntö klikata jotakin. Seurauksena saat vastineeksi huippuhalvan tuotteen sijasta huomaamattoman haittaohjelma tai lisäpyynnön, jossa sinulta kaivataan tunniste- tai kirjautumistietoja esim. pankkitunnuksia joko suoraan tai kun itse kirjaudut saadusta linkistä tunnuksillasi ”maksamaan” pyydetyn pikku summan.

Mahdollisuudet, uhat ja ajanmukainen toiminta

Edellä kuvatusta voi helposti hätääntyä ja pelko verkkoviestintää kohtaa kasvaa. On kuitenkin syytä muistaa, että samalla kun internet ja monet eri viestinnän ohjelmat mahdollistavat tehokkaan koko maailman tapahtumien seurannan ja tietojen löytymisen, on maailman avartumisen myötä myös turvallisuusriskien uhka suurempi. Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin etulyöntiasemassa monessakin mielessä. Olemme erittäin koulutettu kansa, osaamisemme niin kansalaisina kuin järjestelmien ylläpidossakin on huippuluokkaa. Viranomaisten osaaminen ja yhteistyö mahdollistavat tehokkaan asioihin puuttumisen.

Maanpuolustuksellisesti sekä puolustusvoimat että paikallisjoukot rekrytoivat osaajia ja rakentavat viestintäosaamistaan, jotta edellä kuvatut uhat havaittaisiin ajoissa. Niihin täytyy reagoida ajoissa ja oikealla tavalla. Puhutaan jopa viestinnästä omana aselajina. Kaikkein tärkeimmäksi nousee kuitenkin ennakoiva toiminta. Viestintää on rakennettava jo nyt. Perustana on digitaalinen viestinnän koti – nettisivusto, jossa kaikki informaatio on aina heti löydettävissä. Tätä perustietoa jaetaan eri mediakanavilla aktiivisesti linkittäen digikotiin. Näkyvä esillä olo, omien mediakanavien ”lukijamäärien” jatkuva kasvattaminen ja monien eri kohderyhmiä tavoittavien mediakanavien käyttö lisäävät tunnettavuutta, uskottavuutta ja luottamusta. Samalla ne täyttävät tyhjiötä, jolloin uusien ”häiriköiden” on vaikeampi saavuttaa omaa tilaansa. Luotettavaa vertailtavaa tietoa löytyy tutuista medioista. Samoin myös reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen tulisi toimia tukemassa alueellista kokonaisturvallisuuden ylläpitoa.

Sinulla on valtavat mahdollisuudet surffata netissä eri mediakanavissa, mutta velvollisuutenasi on myös olla hereillä muutosten keskellä, pitää laitteesi turvallisena päivittämällä niitä sekä toimimalla vastuullisesti. Tapahtuuhan nykyään jo suurin osa medialuennasta mobiililaitteiden kautta.

Seuraavassa on linkkejä nettisivuihin, joista voit tutkiskella asioita tarkemmin.

Turvallisuuden perusstepit:

  • Terve asenne,
  • Turvalliset toimintatavat
  • Mobiililaite, jossa uudehko käyttöjärjestelmä
  • Järjestelmäpäivityksen mieluimmin alle 3 kk vanhoja
  • Ohjelmistopäivitykset ajan tasalla
  • Virus- ja haittaohjelma käytössä myös mobiililaitteissa ja päivitettyinä
  • Suositellaan myös VPN-yhteyden suojausta
  • Vältä USB-tikkuja, jos et ole varma niiden alkuperästä ja sisällöstä
  • Käytä turvallisia sovelluksia
  • Harkitse mitä mobiililaitteella viestit ja missä viestit

Luettavaa ja linkkejä:

Jari Laakkio
res kapt.
LS MPK:n kyberturvallisuuskouluttaja
Caudillo Oy markkinointiviestinnän yrittäjä