Viestinnän kehittäminen uudella vuosikymmenellä

Kuten aikaisemmissa kirjoituksissani tällä palstalla olen todennut, on Lounais-Suomen aluetoimiston vastuualueen maanpuolustuksellinen ja paikallisjoukkojen viestintä erinomaisen hyvällä tasolla. Tästä esitänkin jo tässä vaiheessa suuret kiitokset Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) viestintäguruille, joiden ilmoille heittämä ja minulle 2016 syksyllä myymä ajatus paikallisjoukkojen viestinnästä on tehnyt meistä uraauurtavan toimijan ja johtotähden. Uskallan väittää, että edelleen alueemme paikallisjoukkojen normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen viestintä on valtakunnan kärkeä maanpuolustuksen kentällä. Mutta tuleen ei saa jäädä makaamaan eikä aurinkoon saa jäädä paistattelemaan, vaan työtä on tehtävä edelleen, jotta asemamme suunnannäyttäjänä säilyy.

Mitä on tähän mennessä tehty? Paikallispataljoonaan on luotu viestintäpäällikön (aselajipäällikkö) viestintäryhmä, joka kykenee tilannekuvan muodostamiseen, tuottamaan suunnitelmallista viestintää sekä toimimaan pikatilanneviestinnässä. Ryhmä koostuu innokkaista asian osaajista ja heitä on koulutettu useissa koulutus- ja harjoitustapahtumissa. Jokaiseen pataljoonan yksikköön on lisäksi nimetty ja koulutettu yksiköiden viestintävastaavat, jotka jalkauttavat pataljoonan sanomaa paikallisesti yksiköiden toiminta-alueilla viestintäpäällikön ohjauksessa yksiköiden päälliköiden tukena. Nämä henkilöt ovat keskeisessä asemassa myös yhteydenpidossa paikallisiin toimijoihin tilannekuvan ja erityisesti viestinnän tilannekuvan muodostamisessa. Lisäksi pataljoonan yhteysupseerit ovat oman toimensa ohella merkittävässä roolissa viestinnän tilannekuvan muodostamisessa omilla toimipaikoillaan viranomaisten ja eri muiden toimijoiden suuntaan ja suunnasta. Myös yhteysupseerit on koulutettu hyvin tähän tehtävään. Lisäksi yksiköille ja esikunnan henkilöstölle on annettu tietoiskuja viestinnästä useissa eri tapahtumissa. Olemme siis pystyneet jalkauttamaan yhdessä MPK:n ammattilaisten kanssa hyvin kentälle nykyaikaisen viestinnän toimintatapamallin paikallisjoukkojen toiminnan osaksi.

Kuten tiedämme, on viestintä erittäin monimutkaista ja haasteellista nykyaikaisen tiedonvälityksen ja informaatiovaikuttamisen maailmassa. Meidän on yritettävä kääntää medianhallinnan haasteet mahdollisuuksiksi. Kyse on siis iänikuisesta ase – vasta-ase -ketjusta, jossa informaatiovaikuttaminen on ase ja viestintä vasta-ase. Tässä kokonaisuudessa on rakennettava toimiva puolustus ja osattava myös hyökkäys. Paikallisjoukon viestinnässä puolustus muodostuu koulutuksesta informaatiovaikuttamisen ymmärtämiseksi ja siltä suojautumiseksi. Peruspuolustus rakentuu tietenkin sivistyneeseen ja elämänkokemusta omaavan ihmisen pohjalle. Ja tässä tietysti paikallisjoukot ovat etulyöntiasemassa, koska joukko muodostuu hieman varttuneemmista ja kokeneemmista naisista ja miehistä. Puolustusta tukee viestinnän tilannekuvan muodostaminen ja ylläpito. Siten viestinnässä puolustuksen muodostaa jokainen paikallisjoukon jäsen ja puolustuksen epäsuoran tulenkäytön pataljoonan viestintäryhmä yhdessä yksiköiden viestintävastaavien kanssa. Paikallisjoukon osalta hyökkäys muodostuu oikea-aikaisesta viestinnästä ja tiedonvälittämisestä niin omien joukkojen sisällä kuin ympäröivään yhteiskuntaan. Tällöin paikallisjoukon viestinnän iskuportaan muodostaa taas jokainen taistelija ja painopisteen viestintäryhmä yhdessä yksiköiden viestintävastaavien kanssa. Viestinnässä on kyettävä käyttämään puolustusta ja hyökkäystä joustavasti liikkuvan taistelutavan mukaisesti; osan aikaa on puolustettava, jotta luodaan edellytykset hyökkäykselle ja halutun tavoitteen saavuttamiselle.

Entä miten tästä eteenpäin? Huipulla ei pysy, jos ei tee koko ajan töitä kehittyäkseen. Paikallisjoukon viestintätaitojen kehittämiseksi jatkamme edelleen koulutusta yhdessä MPK:n toimijoiden kanssa tietoisuuden ja toimintavalmiuden parantamiseksi. Tähän liittyy pataljoonan viestintäryhmän henkilöstöpoolin laajentaminen rekrytoimalla ja kouluttamalla lisää henkilöstöä sekä yksiköiden viestintävastaavien määrän kasvattaminen. Tämä on tärkeää siksi, että mahdollisen tarpeen sattuessa kohdalle, voi osa nykyisistä viestijöistä olla siirtynyt toisiin tehtäviin, olla varattuna yhteiskunnan muihin tärkeisiin tehtäviin tai estynyt palveluksesta esimerkiksi ulkomailla olon vuoksi. Toki ulkomailla olevat viestintäosaajat, kuten kaikki muutkin sijoitetut reserviläiset ovat velvoitettuja palaamaan kotimaan kamaralle palvelukseenastumismääräyksen saatuaan, mutta tämä voi ottaa aikaansa. Viestintäryhmä on sellainen elementti, joka pitää olla komentajan käytössä mahdollisimman nopeasti valmiutta tehostettaessa tai kohotettaessa ja tällöin ei ole aikaa odotella päiviä tai viikkoja. Toisaalta tehostettu vaihe voi kestää viikkoja, jolloin on oltava mahdollisuus myös kierrättää palveluksessa olevaa henkilöstöä tilanteen niin salliessa.

Kehitystyöhön liittyy myös normaaliolojen vasteen kehittäminen. Tämän vuoksi alueen viranomaisviestijät kokoontuvat aluetoimistoon kevään aikana keskustelemaan ja kehittämään toimintamalleja, joilla jo normaalioloissa luodaan entistä laajempi viranomaisviestinnän verkosto ja tuetaan entistä paremmin toisiamme normaaliolojen perusviestien jakamisessa. Siten saataneen häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten malli ja olemassa olevat yhteydet, joiden avulla kykenemme yhdessä toinen toisiamme tukien vahvistamaan viranomaisviestinnän tavoitettavuutta ja luotettavuutta. Tämä ei tietenkään ole ihan helppoa nyky-yhteiskunnassa, jossa jokainen on oman asiansa tähtireportteri välittämättä journalistiikan eettisistä ohjeista ja oman ”uutisen” totuudenmukaisuudesta, mutta yhdessä olemme tässäkin asiassa vahvempia. Erään naapurimaamme ulkoministeri on todennut: ”Maamme vahvuutena on totuus”. Totuus on tietenkin suhteellinen käsite, mutta meillä ei ole varaa viranomaisina tai paikallisjoukkona valeuutisiin tai valheelliseen viestintään informaatiovaikuttamisen nimissä. Kuten parisuhteessa, viestinnässäkään ei pidä valehdella, mutta kaikkea ei tarvitse kertoa. Viestinnässä, kuten parisuhteessakin valheesta jää aina lopulta kiinni. Tämä on hyvä olla ohjenuorana viranomaisviestinnässä ja paikallisjoukon viestinnässä. Viestinnän pitää olla totuudenmukaista, mutta tutkinnallisista tai operaatioturvallisuussyistä kaikkea ei pidä eikä saa kertoa.

Kannustan kaikkia alueemme asevelvollisia kehittämään omaa puolustustaan informaatiovaikuttamista vastaan. Lähdekritiikki, tiedon varmentaminen useasta riippumattomasta lähteestä ja maalaisjärjen käyttö ovat avain menestykseen tällä rintamalla. Samalla avaan keskustelun aiheesta ja toivon saavani hyviä ajatuksia toiminnan kehittämiseksi. Otamme aluetoimistona ilolla vastaan kehitysajatuksia sekä hakeutumisia paikallisjoukon viestintäosaajien joukkoon. Samalla kannustan teitä hakeutumaan MPK:n järjestämään koulutukseen aiheesta. Viestinnän aikaisempi koulutus ei ole tarpeen. Tärkeintä on halu oppia uutta ja into kehittää toimintaa.

Viestintäturvallista (kalenterin määrittämää) talven jatkoa alueeni asevelvollisille toivottaen.

Lounais-Suomen aluetoimiston päällikkö

Everstiluutnantti Joni Lindeman