Reserviläisviestintä on sisäistä viestintää

Asevelvolliset muodostavat Puolustusvoimat. Sodanajan kokoonpanosta vain muutama prosentti on Puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa. Samoin varusmiehet muodostavat Puolustusvoimien rauhanajan suurimman henkilöstöryhmän. On siis perusteltua ajatella, että asevelvollisuusviestintä on sisäistä viestintää.

Pääosa reserviläisille suunnatusta viestinnästä tapahtuu osana yhteiskunnallista viestintäämme, kun huomioidaan kaikki viestinnän keinot: puheet, artikkelit, esitelmätilaisuudet, julkiset esiintymiset, messut ja näytökset.

Kertausharjoitukset ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tilaisuudet ovat suoraa reserviläisviestintää. Tämän lisäksi koen, että on tärkeää luoda väyliä tuottaa faktatietoa reserviläisille Puolustusvoimiin liittyvistä asioista. Näin varmistamme, että reserviläiset pysyvät kehityksessä mukana ja voivat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun informoituna ja oman käsityksensä luoneina.

Järjestöjen kautta tavoitamme hyvin aktiiviset reserviläiset, tästä erinomaisena esimerkkinä toimii Parivartio-lehti. Informatiiviset ja moninäkökulmaiset artikkelit mahdollistavat eri asioiden seuraamisen. Ilman Parivartion kaltaisia viestinnän kanavia viestintämme reserviläisille ei onnistuisi. Voisi luonnollisesti ajatella, että Puolustusvoimilla tulisi olla oma, pelkästään reserviläisille suunnattu lehti, mutta ehkä kuitenkin nykyinen malli tuottaa monipuolisemman sisällön. Ruotuväki-lehti täyttää osin tätä tarvetta, vaikkakin lehdessä kirjoitetaan Puolustusvoimien toiminnasta paljolti varusmiehen näkökulmasta. Järjestöjen lehdissä sisältöjen valinta on reserviläisten ja aktiivisten turvallisuuden tekijöiden käsissä, joten uskon sisältöjen palvelevan erinomaisesti reserviläisiä.

Puolustusvoimien viestintä on kehittynyt paljon 2010-luvulla erityisesti verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kanavien kautta. Uudet viestinnän kanavat luovat mahdollisuuden aiempaa nopeampaan, osallistavampaan ja moniäänisempään viestintään. Arjesta voimme kertoa aivan uudella tavalla. Nykyään toimija voi olla itse media eli tuottaa ja jakaa sisältöä omilla kanavillaan ohi perinteisen median. Uskon, että uudet kanavat mahdollistavat reserviläisillekin aivan uudenlaisen mahdollisuuden kohdennettuun seurantaan ja vaikuttamiseen myös Puolustusvoimia ja sotilaallista maanpuolustusta koskevissa asioissa.

Puolustusvoimien kannalta on tärkeää, että myös reserviläiset osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun Puolustusvoimista ja sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvissä asioissa.

Koko ajan syntyy myös uusia kiinnostavia keskustelun tiloja -vuorovaikutteisia ympäristöjä, joissa jaetaan mielipiteitä ja kokemuksia. Prikaatimme tiedottajan, Sanna Närän, tuore Jyväskylän yliopistoon tehty progradu-työ nostaa esiin meemit osana Puolustusvoimista käytävää keskustelua ja kokemusten vaihtoa. Huumori ja kokemusten jakaminen ovat keskeisiä yhteenkuuluvuuden tunteen ilmenemismuotoja. Tutkimus osoittaa kuinka paljon Puolustusvoimista ja sen arjesta keskustellaan eri kanavilla ja tavoilla. Kokemusten jakajat ovat todennäköisesti suurelta osin reserviläisiä ja osallistuvat täten sotilaallisesta maanpuolustuksesta käytävään keskusteluun ja mielipiteen muodostukseen.

Meemejä ja tarinoita syntyy käytännön arjesta. Kaikessa kirjossaan ne kuvaavat ajan tavalla toimintaamme. Ne ovat osa sitä laajaa keskustelua, jota sotilaallisesta maanpuolustuksesta yhteiskunnassa käydään. Viestinnän näkökulmasta yhteiskunnallinen läpinäkyvyys on kirjaimellisesti sisäänrakennettu Puolustusvoimiin, koska kansalaiset asevelvollisina ovat toimintamme sisällä luomassa käsitystä meistä sekä viestimässä siitä kukin tavallaan eteenpäin

Porin prikaatin komentaja

Prikaatikenraali                                         Mika Kalliomaa