Niukkaa tiedotusta vapaaehtoisten tukemana

Talvisodan aikana maanpuolustus oli koko kansan asia, radio keskeinen uutisväline ja rintamamiesten tiedonsaanti tärkeää.

Puolustusvoimat perusti tiedotusosaston – alkuvuosinaan sanomatoimistoksi kutsutun – vuonna 1934 ja aloitti reserviläisten tiedotuskoulutuksen kevättalvella 1937. Tiedotuksen kertausharjoituksissa ehti käydä noin 70 toimittajaa ja mainosmiestä. Heidät oli ajateltu sijoittaa rintamalla oleviin joukko-osastoihin hoitamaan sisäistä tiedotusta, ja näihin tehtäviin valtaosa heistä liikekannallepanossakin määrättiin. Jatkosodan tehokkaat TK-joukot organisoitiin vasta keväällä 1941 saksalaisen mallin mukaisesti.

SA kuva nro 3208  –  Pekka Tiilikainen haastattelee sotilaita Lieksan suunnalla. SA-kuva.

Rintamamiehet pyrittiin pitämään ajan tasalla sodan yleistilanteesta ja maailman tapahtumista niin hyvin kuin mahdollista. Lokakuussa 1939 armeija alkoi julkaista ylimääräisiin kertausharjoituksiin kutsutuille reserviläisille Aseveli-lehteä, joka ilmestyi koko talvisodan ajan aluksi kolme, sitten kaksi kertaa viikossa. Se oli enemmän maanpuolustushenkinen lukemisto kuin varsinainen uutisväline. Uutisia miehille tarjoili kymmenkunta rintamalehteä, jotka olivat useimmiten monistettuja paperiliuskoja. Aineiston joukko-osastojen valistusupseerit saivat radion uutisista; kuuluttaja luki ne saneluvauhtia. Jatkosodan aikana rintamalehdet kehittyivät lähes sanomalehtien kokoisiksi ja veroisiksi tiedonvälittäjiksi.

Kotirintamaa ei unohdettu, vaikka tiedotus oli kovin niukkaa. Päämajan propagandaosastoksi (propaganda-sana oli tuolloin vielä täysin neutraali) muuttunut puolustusvoimien sanomatoimisto jakoi lehdille päämajan päivittäisiä sotatilannetiedotuksia. Ne kertoivat vain, millä rintamanosilla oli taisteltu ja millaisia vihollisen tappiot olivat, paljonko viholliskoneita oli ammuttu alas ja mitä kotirintaman kohteita oli pommitettu.

“”Aseveli”” on saapunut Y.H: aikana.

Propagandaosastolta lähti myös pienimuotoisia rintamakuvauksia, joita kirjoittivat yleensä valistusupseerit ja sotilaspapit. Näitä saatiin jakoon harvoin, mutta ne olivat kysyttyjä: jokainen kirjoitus ilmestyi parissa kymmenessä lehdessä eri puolilla maata. Taistelujen hieman rauhoituttua päämaja järjesti koti- ja ulkomaisille toimittajille rintamamatkoja. Niiden tuloksena Turun Sanomat julkaisi helmikuussa 1940 kolmiosaisen ”Karjalan kannas kestää! Välähdyksiä matkalta Suomen puolustusrintaman miesten pariin” -artikkelisarjan. Kirjoittajaksi lehti ilmoitti rintamalle lähettämänsä erikoiskirjeenvaihtajan. Uusi Aura julkaisi tammikuussa Mika Waltarin kaksiosaisen ”Metsä poikiansa suojelee” -artikkelin. Waltari käväisi Kollaan rintamalla joulun alla.

Vapaaehtoisten armeijalle antama apu oli merkittävä. Liikeyritykset maksoivat vuoron perään Aseveljen painatuslaskuja ja pari tiedotuksen kertausharjoituksissa käynyttä mainosmiestä kävi noutamassa ruotsalaisilta kollegoilta mittavan raha-avustuksen päämajalle. Ylioppilaiden Maan Turva -järjestö viihdytti rintamajoukkoja ja tarkkaili kotirintaman mielialoja. Tiedotuskurssilaisten eli Propaganda-Aseveljien omistama Finlandia Uutistoimisto, jonka oli määrä hoitaa vuoden 1940 Helsingin olympialaisten tiedotus, muuttui päämajan näppäräksi käsikassaraksi, joka hoiti mitä erilaisimpia tehtäviä ilmaisematta yhteyttään puolustusvoimiin – tällaisen ”puolueettoman” tiedotuksen ajateltiin olevan luotettavampaa.

Tärkein tiedotusväline oli radio. Yleisradio lähetti joka päivä puolustusvoimien ohjelmaa tunnin ajan. Sitä kuunneltiin kodeissa ja Karjalan korvessa, jossa radioreportterit Pekka Tiilikainen ja Enzio Sevón kiersivät ääniautolla. Tiilikainen teki kolmessa kuukaudessa yli 130 selostusta. Osa on edelleen tallella YLEn Areenassa.

Kokonaisuutena talvisodan tiedotus onnistui suhteellisen hyvin. Kalle Lehmus, josta tuli jatkosodan tiedotuksen keskeinen toimija, totesi, että ”kaikkien henkisten voimien mobilisaatio muodostui spontaanisti täydellisemmäksi ja voimakkaammaksi kuin se olisi voinut minkään järjestelyjen avulla olla”.

Kirjoittaja Helena Pilke

KUVATEKSTIT:

224

Aseveli-lehteä luetaan YH:n (ylimääräisten kertausharjoitusten) aikaan syksyllä 1939. SA-kuva.