Turvallisuus on moniulotteista varautumista ja kriisinsietokykyä

Seppo Ruohonen, everstiluutnantti evp.

Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan sota vuonna 2014 osoittivat, että turvallisuus ja vakaus edellyttävät vahvaa taloutta, uskottavaa puolustuskykyä sekä yhteiskunnan ja yksilön kriisisietokykyä.  Puolustuskyvyn rakentaminen on pitkäjänteistä varautumista tässä ja nyt alueelliseen koskemattomuuteen kohdistuviin uhkiin samalla, kun katse kohdistuu laaja-alaisiin hybridiuhkiin ja turvallisuustilanteen muutoksiin. Krimin valtauksen jälkeen nostettiin esiin ”vihreät miehet” ja hybridivaikuttaminen. Itä-Ukrainan sota puolestaan osoittaa, että perinteisen asevoiman käyttöön liittyy myös hybridisodankäynti. Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen on vaalivaikuttaminen saanut erityisen sijansa hybridivaikuttamisen kirjossa.

Avoimet demokraattiset yhteiskunnat, joilla ei ole strategista kokonaisturvallisuuden näkemystä, eri viranomaisten välistä yhteistoimintakykyä, eikä kykyä toimia viranomaisten vastuiden ja lainsäädännön välisillä rajapinnoilla, ovat erityisen haavoittuvia hybridisodankäynnille. Moniarvoisen yhteiskunnan avoimet, yhteisöjä jakavat rajalinjat tarjoavat monia haavoittuvuuksia ulkoapäin tuleville vaikutuksille. Nopeasti kehittyvät turvallisuusuhkat edellyttävät viranomaisten kykyä toimia normaaliajan toimivaltuuksin. Sotilaallisen voiman näyttämiseen voi liittyä vahingollisten hybridikeinojen käyttöä. Sotilaalliseen voimankäyttöön kuuluu aina hybridisodan koko spektri. Krimillä vihreät miehet antoivat tukea ja konkretiaa hybridisodan operaatiolle. Itä-Ukrainassa vihreät miehet konsepti ei toiminut ja hybridivaikuttamisessa siirryttiin tukemaan avointa sotilasoperaatiota.

Krimin Venäjään liittämisen jälkeen 2017 meillä selkeytettiin lakimuutoksella tunnuksettomien sotilaiden uhkan torjuntaa. Tunnuksettomiin sotilaisiin voidaan soveltaa aluevalvontalain mukaisia keinoja aina sotilaallisiin voimakeinoihin saakka. Rajaturvallisuuden merkitys korostuu hybridiuhkien torjunnassa. Rajavartiolaitoksen normaaliajan toimivaltuuksia parannettiin viime keväänä niin, että turvallisuusympäristömme uhkiin voidaan vastata nopeasti. Samalla säädettiin toimivaltuudet miehittämättömien ilma-alusten ja droonien luvattoman operoinnin torjumiseksi. Samat valtuudet koskevat puolustusvoimia ja poliisia. Uudet niin siviili- kuin sotilastiedustelulait tarjoavat uusia mahdollisuuksia ennaltaehkäistä yhteiskunnan ja kansalaisten kohtaamia uhkia, terrorismia ja vahingollista hybridivaikuttamista.

Peitetyllä informaatiovaikuttamisella aikaansaadaan hämmennystä harmaan alueen rajapinnoilla, kun samaan aikaan kiistetään taitavasti osallisuus yhteiskunnan rauhattomuuteen tai konfliktiin. Jos suoraa sotilaallista voimaa ei haluta käyttää provosoimaan tilannetta voidaan tukea sijaissotijoita. Sijaissodat olivat kylmän sodan aikana suurvaltojen suosimia eskalaatioriskittömiä operaatioita. Pitkäaikaisella hybridivaikuttamisella voidaan lyödä kiilaa kohdemaan yhteiskunnan poliittisiin ja turvallisuusrakenteisiin, vaikuttaa jopa sotilaallisesti ylivoimaisen vastapuolen yhteiskuntaan; esimerkkeinä kylmän sodan ajan kumoukselliset ja sissisodat. Toisaalta harmaan alueen rajapinnoilla aiheutetun hämmingin, sotaharjoitusjoukkojen siirtymisten ja vaihtamisien sekoittaman tiedustelukuvan epävarmuudessa voidaan tehdä nopea sotilasoperaatio, joka yllättää normaalioloissa elävän yhteiskunnan.

Poliittisessa kentässä vaikutetaan suoraan erilaisten yhteisöjen, internet ryhmien ja vaikkapa markkinoinnin ja mainonnan tyyppisellä vaikuttamisella yksityisen ihmisen käyttäytymiseen, esimerkkinä Hongkongin viranomaisten ja mielenosoittajien maksetut ilmoitukset mediassa.  Sosiaalisen median erilaisilla alustoilla liikkuvan, oman elämänsä kaikki puolet kertovan ihmisen on hyvä perehtyä medialukutaidon saloihin ja somemaailman riskeihin. Sosiaalisen median ryhmiin voi soluttautua vilpittömältä tuntuvia keskustelijoita. Esimerkkinä syyskuussa 17 ikäinen poika, jonka toiminnan pommireseptien hakuun osallistuneet ulkomaisen tiedustelupalvelun toimijat paljastivat, tosin syyllistyen meidän lainsäädäntömme mukaan yllytykseen. Presidentti Niinistöä mukaillen jokainen suomalainen on maanpuolustaja, hybridisodassakin.

Hybridisodankäynnissä hyökkääjällä on puolellaan yllätyksen etu, joka vaatii puolustajalta hyökkääjää suurempia ponnisteluja välttyäkseen korvaamattomilta vahingoilta. Nopean, ennalta suunnitellun hybridioperaation torjunta vaatii laaja-alaista varautumista. On varsin vaikeaa torjua tai vasta hyökätä, ellei potentiaalisten hyökkääjien strategian ja toimintatapojen kehitystä ole seurattu pitkän ajan kuluessa. Erityisesti hallinnon uudet linjaukset, henkilövaihdokset, ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteiden muutokset ja uudet puolustusratkaisut, niin tekniset, kuin strategisetkin antavat tukea hybridivaikuttamisen ja sotilaallisen tilanteen ymmärtämiselle. Esimerkkeinä EU:n ja Naton uudelleen orientoituminen kansalliseen puolustukseen, Venäjän aggressio ja asevoimien uudistaminen vuosituhannen ensimmäiseltä vuosikymmeneltä lähtien tai Kiinan ekspansiivinen taloudellisen ja sotilaallisen vaikutusvallan lisääntyminen. Yhdysvaltain turvallisuus – ja kauppapolitiikan kurssin muutoksilla on globaaleja vaikutuksia. Suoraan kansainväliseen turvallisuuteen vaikuttava, vuosikausien kestänyt Lähi-idän sekasorto ja sota alituisesti muuttuvine koalitioineen ja liittolaisuuksineen antaa viitteitä strategisten linjausten mahdollisista muutoksista.

Hybridisodankäynnin painopiste ei ole sotilasvoimassa ja sen perinteisessä kineettisessä kyvyssä hävittää konkreettisesti yhteiskunnan rakenteita pommittamalla, räjäyttämällä, polttamalla jopa joukkotuhoaseita käyttäen. Ulospäin varautuminen näkyy turvallisuusviranomaisten, poliisin, rajan, pelastuslaitoksen ja puolustusvoimien työssä niiden toimiessa yhteiskunnan sisällä ja rinnalla. Infrastruktuurin näkyvät rakenteet, liikenneyhteydet, tuotantolaitokset, logistiikka, terveyden ja hyvinvoinnin laitokset, hallinnon sekä kaupunkien ja taajamien rakenteet ovat alttiita hävitykselle. Sellaiseen sotaan eivät kehittyneet yhteiskunnat helposti hakeudu, sillä sotilaallisen voiman käyttö eskaloituu helposti kaikkia osapuolia lamauttavaan tuhoon, jota modernit yhteiskunnat eivät kestä. Hybridisodankäynnin painopisteitä ovatkin poliittinen tahto ja siihen liittyvät talous ja turvallisuus, joita ohjaa kansakunnan kulttuuri, historia, psykologinen ja moraalinen tila, lainkuuliaisuus ja ennen kaikkea hallinnon ja viranomaisten kansalta saama luottamus. Hybridivaikuttamisella voidaan aivan yllättävillä alueilla saada aikaan säröjä ja kiiloja yhteiskunnan kriisin herkistämään mielentilaan.

Yleistä tilannekuvaa ja tilanneymmärrystä voidaan sumentaa toimimalla yhteiskunnan hallinnon ja lainsäädännön erilaisilla rajapinnoilla, niin sanotulla harmaalla alueella: Sota – rauha, ystävä – vihollinen, sisäinen – ulkoinen, sotilaallinen – siviilitoiminta, valtiollinen – ei-valtiollinen toimija. Juuri edellä sanotuissa epäselvissä tilanteissa hybridivaikutus sumentaa poliittista päätöksentekoa, horjuttaa kansallisen turvallisuuden rakenteita ja viranomaisten lainmukaista toimeenpanokykyä; puhumattakaan erilaisten ääriryhmien ja rikollisten tilanteen hyväksikäytöstä.
Suomalainen kokonaisturvallisuuden konsepti viimeaikaisine lainsäädännön muutoksineen ja viranomaisten yhteistyövelvoitteineen vastaa entistä paremmin hybridisodankäynnin haasteisiin. Se edellyttää jatkuvaa kilpajuoksua aggressiivisten ja hiljaisten hybridivaikuttajien kanssa.

Seppo Ruohonen

Everstiluutnantti evp