Reserviläispiirin kuusi vuosikymmentä

Varsinais-Suomen Reserviläispiiri juhli kuuden toiminnan vuosikymmenen täyttymistä Heikkilän Sotilaskodin perinteistä rikkaissa tiloissa syyskuun 15. päivä. Päätös Varsinais-Suomen Reservin Aliupseerien piirin perustamisesta tehtiin lähes 60 – vuotta aiemmin, tarkalleen 22.11.1959 Turussa pidetyssä kokouksessa. Varsinainen perustamissopimus on päivätty 3 päivää myöhemmäksi. Piirin perustajina toimivat kolme tuolloista yhdistystä – Turun Reservialiupseerit, Loimaan Reservialiupseerit ja Naantalin Seudun Reservialiupseerit. Sittemmin piiristä on useiden sääntö- ja nimimuutosten kautta muotoutunut nykyinen – noin 2500 jäsenen ja 21 jäsenyhdistyksen muodostama yhteisö – maan viidenneksi suurin Reserviläispiiri.

Kuva:  Seppele isänmaan puolesta kaatuneille, vasemmalta II varapuheenjohtaja Pekka Tuominen, puheenjohtaja Simo Saarikallio ja I varapuheenjohtaja Minna Nenonen

Sateisen harmaana valjennut juhlapäivä alkoi kunnianosoitushetkellä. Piirin nykyinen johto sekä entiset elossa olevat puheenjohtaja kokoontuivat muistamaan heitä, jotka antoivat kalleimman annettavissa olevan uhrin, jotta maa saisi elää, ja myös nykyisen kaltainen reserviläistoiminta olisi edelleen mahdollista. Piirin nykyjohto laski seppeleen Turun Sankariristille, entiset puheenjohtajat Matti Vainio ja Harri Nurmi puolestaan vievät kukkalaitteen Turkuun haudattujen entisten puheenjohtajien – Olli

Sahlsteinin ja Heikki Hietarinnan – haudoille.

Seppeleensä sankariristille laskivat myös virolaiset vieraat – Kaitseliiton Pärnumaan Malevan edustajat majuri Jüri Bachman ja Pärnun kaupunginjohtaja, kapteeni Romek Kosenkranius.

Varsinaista juhlaa siis vietettiin Heikkilän Sotilaskodissa. Tapahtuma koostui tervehdysten vastaanotosta, kahvitarjoilusta ja juhlasta. Vaikuttavan juhlapuheen piti Reserviläisliiton Kunniapuheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä, joka puheessaan kertasi Puolustusvoimien ja reserviläisten yhdessä kulkemaa matkaa Isänmaan hyväksi, ja matkaan sisältyneitä vaiheita, aina säätyvaltiopäivien vuonna 1878 säätämästä ensimmäisestä asevelvollisuuslaista tähän päivään. ”Yhdessä tätä tietä on kuljettu ja reserviläisten rooli on aina ollut hyvin keskeinen – muoto tosin hieman vaihdellut”, voisi tiivistään juhlapuhujan sanoman. Tervehdyksensä juhlaan toivat Varsinais-Suomen Liiton maakuntajohtaja Kari Häkämies, Porin Prikaatin Lounais-Suomen aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Joni Lindeman, Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen ja Turun seurakuntien keskusrekisterin johtaja, pastori Hanna Lehto. Juhlan musiikista vastasi Laivaston Soittokunta johtajanaan päällikkönsä, musiikkikomentajakapteeni Petri Junna.

Mies ja teos. Juhlassa jukistettu historiakirja kirvoitti tekijäleen Markku Mäkiselle vienon hymyn huulille – eikä syyttä, lopputulos on upea.

Juhlan yhtenä kohokohtana oli mittavan historiateoksen – ”Kuusi vuosikymmentä maanpuolustustyötä 1959 – 2019” – julkistaminen. Salolaisen reservin majuri Markku Mäkisen kirjoittama, lähes 400 – sivuinen teos – on sekä sisältönsä että ulkonäkönsä puolesta vaikuttava kirja. Kirjan ulkoisesta näyttävyydestä on vastannut jyväskyläläinen Painopalvelut Yliveto.

Kirja jakaantuu alun ”pakollisten tervehdysten” ja noin 100 sivun liiteosan lisäksi 30 erilliseksi katsottavaan lukuun. Merkittävää on myös teoksen ”kerroksellisuus” – tässä kirjassa kerrotaan myös osittain valtakunnan tasoisesti reserviläistoiminnan historiaa.

Teos alkaa katsaukselle reservialiupseerikoulutuksen historiaan maassamme. Tästä siirrytään sujuvasti järjestöllisen aliupseeritoiminnan käynnistymiseen niin Suomessa kuin piirissä, joka osio puolestaan päättyy piirin ja paikallisyhdistysten perustamista käsitteleviin lukuihin. Mukana ovat myös kokonaisuudessaan piirin ensimmäiset säännöt, joista lukija voi verrata muutosta tähän päivään, ja todeta, että perusta on tänään hyvin pitkälle sama. Käy myöskin ilmi, että piirillä on aikojen saatossa ollut yhteensä 26 yhdistystä, joista osa on toimintansa jo lopettanut.

 

Juhlassa teoksen vastaanottaneiden komeaa rivistöä vasemmalt lukien Mikko Pesälä, Markku Mäkinen, Simo Saarikallio, Matti Vainio, Harri Nurmi, Kari Häkämies, Mika Akkanen, Joni Lindeman, Hanna Lehto, Tapio Peltomäki, Reino Heikkilä, Reijo Hilpinen ja Erkki Lehmus.

Oman lukunsa kirjaan on saanut järjestötoiminnan korkein symboli – lippu. Olemassa olevat liput, niin piirin kuin yhdistystenkin, käydään kaikki läpi. Ja lippuluku siirtää lukijan järjestötoimintaan yleensä, jossa mm. ovat kaikkien piirin historian aikana toiminnanjohtajina toimineiden tiedot. Hieman myöhemmin kirjassa on luku ”Hallinto”, jossa esitellään piirin puheenjohtajat, kerrotaan piirihallituksesta ja piirin toimikunnista.

Omat lukunsa kirjassa ovat myös nuorten toiminnalle (niin liitto kuin piirinkin tasolla), monimuotoiselle urheilutoiminnalle – ampumaurheilulle ja kuntoliikunnalle vielä erikseen. Myös piirin käytössä olleet palkintomitalit esitellään omassa luvussaan. Urheilutoiminnan ohella piirillä on historian aikana ollut myös ”järjestötoiminnallista kilpailutoimintaa”, joka on saanut luvun ”Toimintakilpailut”. Näiden mainittujen lukujen alla esitellään mm. kaikki piirin ”Vuoden urheilijat” ja ”Vuoden yhdistykset”.

Koulutus on reserviläistoiminnan keskeisiä asioita. Asiaa käsittelevässä luvussa tuodaan esille mm. nykyisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen syntyminen ja sen aiheuttama suuri muutos. Unohdettu ei myöskään ole piirin toiminnan alkuvuosina suosittuja perheretkiä, jotta useimmiten suuntautuivat eri varuskuntiin – hyvää koulutusta sekin – vaikkakin eri nimellä olosuhteiden pakosta toteutettua. Toinen tärkeä asia koulutuksen ohella on tiedotus. Tässä luvussa esitellään piirin tiedotuslehti Parivartion ja liiton lehti Reserviläisen historiaa, muuta nykyajan viestintää unohtamatta.

Kansainvälisyys on osa nykyaikaa kaikessa, niin myös reserviläistoiminnassa. Siksi kirjassa on oma lukunsa myös tälle asialle. Tässä luvussa nousevat esille kaksi asiaa – liittotason CISOR ja piiritason Viro – yhteistyö. Piirillä on ollut yhteistyösopimus Kaitseliiton Pärnumaan Malevan kanssa jo 15 vuotta, ja toiminta on saanut vakiintuneet muodot. Piiristä on myös yksittäisiä reserviläisiä osallistunut merkittävällä panoksella liiton CISOR-yhteistyöhön.

Tässä kerrottujen lukujen lisäksi kirjassa käsitellään vielä mm. hengellistä toimintaa, jäsenmäärän kehitystä, liiton ja siinä sivussa myös piirien suurta muutosta ”aliupseeripohjalta” kohti avointa maanpuolustusjärjestöä, piirin taloutta, veteraanityötä, erilaisia vuosijuhlia, sääntömuutoksia, naisten toimintaa ja palkitsemisia. Varsinaisen tekstiosa päättävät erityinen tulevaisuuskatsaus, joka on lähinnä pohdintaa toiminnan arvojen säilymisestä ja viemisestä tuleville vuosikymmenille, sekä piirin yhdistykset esittelevä luku. Näitä seuraa kirjoituksen alkupuolella mainittu, noin 100 sivun liiteosa, jossa on tilastotietoa mm. palkitsemisista ja hallintoon osallistuneista.

 

Reserviläisliiton kunniapuheejohtaja Mikkio Pesälä (kesk.) piti vaikuttavan juhlapuheen. Vasemmalla Simo saarikallio, oikealla Osmo Suominen.

Mikään teos ei tietysti ole täydellinen. Tässäkin kirjassa on puutteita, erityisesti niitä lienee liiteosassa. Nämä puutteet johtuvat menneiden vuosien kovin erilaisista käytännöistä kirjata ylös mm. palkitsemisia (osa luetteloista on kadonnut jne.). Myös hallinnon kohdalla eräiden henkilöiden paikkakuntaa ei ole kyetty jäljittämään – hyvistä yrityksistä huolimatta. Nämä puutteet ovat kuitenkin pieniä yksityiskohtia, eivätkä luone säröjä hienoon kokonaisuuteen. Parhaimmat kiitokset kirjan kirjoittaneelle ”historioitsija” Markku Mäkiselle – piirin on saanut arvoisensa teoksen, joka kestää vertailun muihin vastaaviin.

Juhla päättyi yhteisesti laulettuun ”Varsinaissuomalaisten lauluun”.  Arvokkaan painava teos kainalossaan ja kauniissa syyssäässä, juhlaväki aloitti ”marssin” kohti tulevia vuosikymmeniä.

 

Teksti           Osmo Suominen      
Kuvat           Tuula Rahkonen