Korvettien rakentaminen käynnistyy

Lokakuu 2030-luvulla – Pohjanmaa-luokan korvetti on valmiustehtävässään aluevesirajan tuntumassa Pohjois-Itämerellä. Jakso yhdessä sisaraluksen kanssa on ollut vaativa, mutta aluksen päällikkö on ollut tyytyväinen alukseensa ja sen henkilöstöön.

Yhteentoista merellä vietettyyn vuorokauteen on kuulunut aluevalvontatehtävän lisäksi aluskohtaisia harjoituksia, yhteistoimintaa Maa- ja Ilmavoimien kanssa sekä yksi lyhyt kansainvälinen harjoitus, jota edes ensimmäinen syysmyrsky ei kyennyt estämään. Henkilöstö on tilanteen tasalla ja lippu on korkealla, vaikka meripalvelus on ollut pitkä.

Päällikön aikaa ovat vieneet myös ensi vuodeksi suunnitellun pitkän koulutuspurjehduksen valmistelut. Nyt alus on saanut uuden tehtävän, joka edellyttää nopeaa reagointia. Aluksen päällikkö käski ensimmäiselle upseerilleen, että kaasuturbiini on käynnistettävä, vedenalaiseen valvontaan käytettävä hydrofonikaapeli on nostettava viipymättä ja uudelle tehtäväalueelle on lähdettävä maksiminopeudella.

Päällikkö ja operaatioupseeri sopivat vielä yksityiskohdista, jotka pitää toteuttaa, jotta Ilmavoimien tuki tehtävälle on varmistettu. Myös yksilöity tilannekuva tehtäväalueelta tulee saada tarkastettua kansainvälisiltä meritilannekuvajärjestelmiltä. Aluksen kaikki sensorit ovat käyttövalmiina ja lukuisat tehtäväpaikat miehitetään, jotta henkilöstö kykenee käyttämään ja hyödyntämään aluksen järjestelmiä tehtävän edellyttämällä tavalla täysimääräisesti ja viipeettä. Alus on valmis käskettyyn tehtävään.

 

Alusten yhtenä tärkeimmistä suunnitteluperusteista on ollut ympärivuotinen toimintakyky.

Puolustusvoimien strateginen Laivue 2020-hanke – Merivoimien positiivinen haaste

Laivue 2020-hanke saavutti merkittävän välitavoitteen valtioneuvoston päättäessä Pohjanmaa-luokan hankinnasta syyskuussa. Valtioneuvosto on päätöksellään tuonut tekstin alussa kuvatun tilanteen ison askeleen lähemmäksi todellisuutta. Päätöstä voikin erittäin hyvällä syyllä kutsua monessa mielessä poikkeukselliseksi sen kansallisen merkittävyyden vuoksi. On myös ollut tavattoman hienoa seurata hankkeen nauttiman poliittisen tuen laajuutta sekä hankkeen parissa työskentelevien ammattilaisten sitkeyttä ja sitoutumista hankkeen toteuttamiseksi.

Hankintasopimuskokonaisuus on sivumäärältään erittäin laaja ja sopimusten tuloksena Suomi tulee saamaan käyttöönsä tehokkaan taistelualusluokan, jolla turvataan ja puolustetaan kansallista suvereniteettia aina 2050-luvun lopulle asti. Kaikki tähän asti hankkeen eteen tehty työ on tuonut meidät pisteeseen, jossa on tarpeen esittää lämpimät kiitokset kaikille henkilöille, tahoille ja organisaatioille, jotka ovat olleet mukana sopimusneuvotteluissa, laatineet ja tarkastaneet sopimuspapereita sekä muutoin edesauttamassa tai olleet tukemassa hankkeen etenemistä tähän hetkeen.

  1. syyskuuta allekirjoitettiin hankkeen edellyttämät keskeiset hankinta- ja rakentamissopimukset hankkeen pääasiallisten toimijoiden kesken. Hankintapäätös ja allekirjoitetut sopimukset eivät kuitenkaan yksinään saa aikaan aluksia. Lukematon määrä työtunteja, pitkiä päiviä ja viikkoja, monia neuvotteluita ja kokouksia on edessäpäin. Tulevien vuosien aikana puolustusvoimat tulee käyttämään hankkeen toteuttamiseen useita satoja henkilötyövuosia. Olemme jo käynnistäneet alusluokan tarvitseman infrastruktuurin kehittämisen osana normaalia sotasatamien kehitystyötä.

Merivoimat tulee keskittämään omia resurssejaan Pohjanmaa-luokan rakennusvalvontaan ja käyttöönottoon jo 2020-luvun alusta alkaen suurimpien ponnistusten keskittyessä 2020-luvun puoliväliin, johon osuu kaikkein kiivain vaihe uuden rakentamisen ja poistuvien alusten käytön välillä.  Koulutamme alushenkilöstömme mahdollisimman pitkälle jo ennakoivasti käyttämään ja operoimaan Pohjanmaa-luokan aluksia ja niiden järjestelmiä, jotta vastaan- ja käyttöönottotestit sujuisivat juoheasti. Näin turvaamme alusten turvallisen käytön ja operatiivisen valmiuden saavuttamisen suunnitellusti vuoden 2028 lopulla.

Toimintamme on oltava yksityiskohtaisesti suunniteltua ja ennakoitua, jotta Pohjanmaa-luokan käyttöönotto ja Merivoimien lakisääteisten ja meille käskettyjen tehtävien toteuttaminen kyetään sulauttamaan kustannustehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla yhteen. Tuleva vuosikymmen tuo eteen suurella todennäköisyydellä tilanteita, joissa joudutaan pohtimaan henkilöstön jaksamista ja toiminnan tason säätelyä. Näitä tilanteita varten tunnistamme ja valmistelemme vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, jotka turvaavat meripuolustuksen suorituskyvyn rakentumisen ja käytön.

Viestimme myös laajasti alusluokan rakentamisen, käyttöönoton ja käytön edistymisestä, jotta kansalaisillemme tulisi hyvä ja oikea kuva alusten merkityksestä meripuolustukselle.

Poikkeuksellinen taistelualusluokka

Minulta kysyttiin valtioneuvoston tiedotustilaisuuden jälkeisessä haastattelussa kysymys, johon vastaaminen oli äärettömän helppoa. Eräs toimittaja esitti minulle seuraavan kysymyksen: ”Jos olisit Pohjanmaa-luokkaa olevan aluksen päällikkö, minkälainen alus sinulla olisi?” Kysymykseen oli miellyttävä vastata: ”Maailman paras taistelualus, joka on suunniteltu suomalaisiin olosuhteisiin.”

Jotkut alusluokkaa tuoreeltaan arvioineet tahot ovat todenneet, että Pohjanmaa-luokan korvetti on fregatin kokoinen ja siinä on lähes hävittäjäluokan aseistus. Fregatilla tarkoitetaan yleisesti valtameriolosuhteissa operoimaan kykenevää alusta, kun taas korvetilla tarkoitetaan Itämeren kaltaisissa olosuhteissa, rannikon läheisyydessä ja rannikolla, operoimaan kykenevää alusta. Pohjanmaa-luokka on nimenomaan suunniteltu jälkimmäisenä esitetyn käyttöperiaatetta varten.

Meille Merivoimissa alusluokan puhdasoppista määrittelyä tärkeämpää ovat alusten sotilaalliset suorituskyvyt, onhan nykyisissä Hämeenmaa -luokan miinalaivoissakin lähes korvetin suorituskyvyt. Ja lopultahan Pohjanmaa-luokka kytkeytyy osaksi puolustusjärjestelmäämme, joten yksittäisen aluksen suorituskykyjenkään arvioiminen ei kerro koko kuvaa aluksen tai hankittavan kokonaisuuden merkityksestä ja vaikutuksista.

Puolustusministeri Kaikkonen toi valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa esiin, että monitoimialus on aina kompromissi, mutta tässä tapauksessa hyvä sellainen. Kompromissien tekeminen yleensä johtaa äärimmilleen viritettyjen huippuominaisuuksien heikentämiseen. Yhtenä tällaisena tekijänä voidaan pitää aluksen syväyttä, johon liittyen on esitetty kysymyksiä. Aluksen syväys verrattuna ohjusveneiden syväyteen on eri mittaluokassa. Mutta tämän tietoisen valinnan, kompromissin, hyvä puoli on, että syväyden kautta saavutettava uppouma mahdollistaa enemmän lastia – siis sotalaivan hyötykuormaa; sensoreita, aseita ja ampumatarvikkeita.

Pohjanmaa-luokan syväyden hyödyt tulevat erityisesti esille toimittaessa avomerellä tai miinoitustehtävissä. Selkeästi erilaiset alusluokat, Pohjanmaa-luokka ja ohjusvene-luokka, antavat tulevaisuuden Merivoimille mahdollisuuksia uudenlaiseen taistelutapaan. Pohjanmaa-luokan syväys on tarkkaan harkittu, jotta se mahdollistaa edelleen saaristo-olosuhteiden hyödyntämisen riittävässä laajuudessa. Aluksen runko, akselisto ja potkurit ovat suunniteltu kestämään talviset olosuhteemme ja se osaltaan on kasvattanut aluksen mittoja.

Pitkä ja laaja tutkimus- ja kehitystoiminta hankkeen alussa ovat olleet erityisen tärkeitä, jotta toimintaympäristömme tyypilliset olosuhteet on kyetty huomioimaan aluksen suunnittelussa. Useiden suunnittelukierrosten myötä aluksen fyysiset mitat ovat tarkentuneet ja taistelujärjestelmään liittyvät rakenneratkaisut palvelevat nyt hyvin kokonaisuutta.

Poikkeuksellisen tehokas olosuhteisiimme soveltuva sotilaallinen suorituskyky

Olen täysin vakuuttunut, että Suomi saa maailman parhaat haastaviin pohjoisen olosuhteisiimme suunnitellut ja rakennetut taistelualukset, joiden jokainen yksityiskohta on hiottu kuntoon. Alusten tehokkailla järjestelmillä, pitkäkestoisella toimintakyvyllä ja tilanteisiin mukautuvilla toimintatavoilla kyetään turvaamaan Suomen itsenäisyyttä merellä kauas tulevaisuuteen.

Alusluokalle hankitaan Merivoimien ja osin puolustusvoimienkin mittakaavassa poikkeuksellisen tehokas ja monipuolinen taistelujärjestelmä, eli taistelunjohtojärjestelmä, sensorit ja asejärjestelmät. Vastaavaa miinoitus- ja jäissäkulkukykyistä alusluokkaa ei ole muualla edes rakenteilla.

Pohjanmaa-luokka tulee täyttämään tehtävänsä jo normaalioloissa alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja turvaamistehtävissä. Sen kehittyneet suorituskyvyt muodostavat uskottavan pidäkkeen merellisessä toimintaympäristössä, ja sillä kyetään tukemaan hyvin Maa- ja Ilmavoimien ja merellisten viranomaisten toimintaa.  Uskon ja toivon, että pelkkä meripuolustuksen läsnäolo ja valvontatehtävät riittävät, mutta tarpeen vaatiessa Pohjanmaa-luokan kaikkia sotilaallisia suorituskykyjä käytetään, jotta Suomen ja suomalaisten elinmahdollisuudet, turvallisuus ja valtakunnan koskemattomuus taataan kaikissa tilanteissa.

On luonnollista, että juuri nyt Pohjanmaa-luokka on saanut ansaitusti kaiken huomion Merivoimien ja meripuolustuksen kehittämisessä, vaikka esimerkiksi Hamina-luokan peruskorjaus (MLU) on tuomassa tähän ohjusveneluokkaan uusia tehokkaita kykyjä tehtävien toteuttamiseksi.

Totean ja muistutan kuitenkin, että Merivoimat on erittäin laaja ja monialainen kokonaisuus, johon kuuluu muun muassa kattava tilannekuva, osaava ja toimintakykyinen henkilöstö, ajanmukainen ja riittävä materiaali sekä tehokas doktriini ja johtaminen. Joukkomme jaotellaan laivasto-, rannikkojoukko- ja aselajijoukkoihin. Niitä kaikkia tarvitaan ja kehitetään, jotta meripuolustus olisi eheä, uskottava ja tehokas osa puolustusjärjestelmää. Pohjanmaa-luokan alukset tulevat olemaan keskeinen osa tätä kokonaisuutta.

Kirjoittaja on lippueamiraali ja Merivoimien komentaja Joni Harju